Sarjakuvantekijät koulutusmariginaalissa

Vasemmalla korkeakouluissa tarjottava sarjakuvaopetus. Oikealla sarjakuvalinjoilla opiskelleiden sarjakuvatekijöiden mesikämmenenjälki kulttuurissamme. Kuva: Veikko Nieminen

Näyttää siltä että Taikiin ei päässyt yksikään sarjakuvapiireistä tuttu nimi.

Onko meidän sarjakuvalinja ainut paikka missä opiskellaan tasokkaasti sarjakuvaa?

Varoitus

Bamboo One ei ole suositeltava.

Minusta tästä oli puhetta talvella, mutta parasta kerrata:

Älä hukkaa vähiä rahojasi kehnoon piirtolevyyn. Älä hanki Aiptek-merkkistä ainakaan. Älä hanki semmoista, jonka kynässä on paristo, sillä ei ole mukavaa kun paristo loppuu kesken työn. Ja aina on kesken työ.

Älä hanki Wacomin vanhaa Volitoa tai uutta Bamboo One -mallia. Käytetty Graphire tai Intuos voi olla mainio, mutta uutta Bamboo Onea kokeiltuani arvelen että se on tehty leluksi.

Voi miten somaa!

Kemin nettisarjakuvakilpailun voitti meidän Hanna Koljonen. Kipinä-Mikko kiri neljännelle sijalle ja Oona Pulkkinen oli kymmenes.

Sarjakuvalle mikään vieras ei ole vierasta

Porissa oli performanssifestivaalit, joille menin mieluummin kuin Kööpenhaminan sarjakuvafestivaaleille.

Luovuus on kulunut, epäluova sana. Sanotaan mielummin että taiteessa on kysymys mm. kekseliäisyydestä.

Ensi vuonna sarjakuvalinjallakaan ei kestä jäädä tuleen makaamaan. Pitää saada aikaan jotain mitä ei ennen ollut.

Kemin sarjakuvafestivaalit alkavat jo perjantaina. Liminkalaisilla on sinne asiaa. Jylhämikollakin on Strong girl -näyttely. Ja muutakin.