(ihan pienellä ettei peideri tuossa alla suutu)

Pst...hei. Huomenna pitäis käydä Oulussa: klo 17 järjestetään Nukulla Oulun sarjakuvaseuran vaalikokous / vuosikokous, jossa valitaan ensi vuodelle hallitus. Paikalle toivotaan sarjakuvaseuran toiminnasta kiinnostuneet. Se = myös sarjislinjalaiset jotka asuu Oulussa tai lähellä.

Luennoitsija trikoissa

Tänään ei ollut mikään ihan tavallinen keskiviikkoiltapäivä auditoriossa. Petteri Tikkasen luennon päätteeksi esiintyi energinen Black Peider !!!! Tämä on taidetta. Olemme nähneet legendan elävänä.

Black Peideriä netissä: http://www.myspace.com/blackpeider

Terveisiä ulkoavaruudesta

Ite-taiteilija Ari Teräväinen toi terveisiä K-Paxista. Ufomies hiljentyy kuuntelemaan Chiin outoja juttuja. Sarjislaiset tekevät nopealla temmolla kuvituksia mm. aiheeseen: Delfiinit ovatkin tyhmiä. Nyt on jo nähty, että meidän mussukat voisivat hoitaa useammankin lehden kuvitustarpeen - ja tyylikkäästi.

Kuvituskurssi alkoi

Syysloma päättyi. Petteri Tikkanen saapui vetämään kuvituskurssia. Hyvä idea ja huono piirtäjä on tehokkaampi yhdistelmä kuin hyvä piirtäjä ja huono idea. Nyt työhön käsiksi ja jalostamaan visuaalisia ajatuksia. Keskiviikkona klo 13 Petteri pitää luennon koko taidekoululle. Siellä saatatte tavata myös legendaarisen Black Peiderin.

Menkääs hallitsemaan

Oulun sarjakuvaseura tiedottaa:

Hei,
1.11.2007 klo 17 järjestetään Nukulla Oulun sarjakuvaseuran vaalikokous johon meillä on ilo teidät kutsua. Kokouksessa mm. valitaan yhdistyksen hallitus vuodelle 2008 ja käsitellään ensi vuoden toimintasuunnitelma. Mikäli haluat osallistua entistäkin aktiivisemmin oululaisen sarjakuvatoiminnan kehittämiseen niin tule paikalle ja vaikuta. Lisätietoja voi kysellä esimerkiksi osoitteesta sarjakuvaoulu(at)gmail.com.

Nyt onkin hyvä merkitä kalenteriin, että perinteinen kuun ensimmäisen torstain tapaaminen aloitetaan jo klo 17.00 kokouksen merkeissä NUKU:n kahvilassa ja sieltä jatkamme entistä reippaampina kohti sarjakuvatapaamista Never Grow Oldiin.

Oulun sarjakuvaseuran hallituksen puolesta
Harri Filppa

Limingan sarjakuvalinjalaiset kuuluvat Oulun sarjakuvaseuran vaikutusalueeseen ja päin vastoin, joten menkääs hallitukseen, ainakin oululaiset. Siellä voi sitte keksiä kaikkee kivaa.

...ettei tuo seura olisi vain peitejärjestö kaljoittelulle, ja pitäisi kokouksia muuallakin kuin pimeässä, pikkuisessa kapakassa jossa ei voi edes jutella koska musiikki soi. Hmmm. Tai Ellu ja Paula hommiin.

Loma? Kilpailkaa!

Jos kerran osaa yhtä, pystyy toiseenkin niinku Didu siltaan. Voittakaas toi kilpailu niin saatte mainetta ja rahaa.

Mikkelin taidemuseo ja Grafi a ry järjestävät kilpailun, jonka teemana on kuvan ja sanan liitto. Tehtävänä on Arja Tiaisen Rakkaus koneisiin -runon kuvittaminen. Osanottajiksi kutsutaan kuvittajat ja graafi set suunnittelijat, sarjakuvantekijät ja muut visuaalisen alan taiteilijat ja
opiskelijat. Töiden jättöaika on 15. 1.–15. 2. 2008.

Palkinnot:
Grafia Grand Prix, 3000 euroa, Grafi a ry
1. palkinto, 2000 euroa, Kuvittajat ry
2. palkinto 1800 euroa, Sarjakuvantekijät ry
3. palkinto 1500 euroa, Länsi-Savo Oy

Ilmoittautumislomakkeet ja lisätiedot:
mikkeli.fi /museot | grafia.fi
kuvittajat.fi | sarjakuvantekijät.fi

Lähtökohtana tämä runo:

Eihän kukaan nyt koneisiin rakastu?
Ei vai, tunnen monia. Vaihtaisivat koska tahansa
ikävän ihmissuhteensa hyvään autoon.
Parempaan tietokoneeseen. Purjeveneeseen.
Veneet kyllä käsitän, ne ovat romanttisia.

Ihmisiin voi pettyä, mutta autokin voi tuottaa
harmia, jättää tielle. Siinähän istut ojanpenkalla,
harmin kyyneleet poskilla. Ohiajajat katsoo.
Kyllä on tyhmä, on ostanut fiaskon.
Lupaava työpaikka menee sivu suun.
Selitä siinä sitten. Joku vaijeri katkes.

Ajaminen sujuu tyypiltä joka ei pahemmin
pohdiskele ratissa maailmanrauhaa, filosofioita, runoteorioita,
sananvapautta, Etiopian köyhyyttä, Ebola-virusta, lapsityövoimaa.
Jarruvaloja, kytkintä, vaihdelaatikkoa kyllä.
Tietynlainen kepeys luonteessa, etten sanoisi tollous.
Sillä pärjää.

Arja Tiainen: Tää tojota ei lähe liikkeelle. Ajopäiväkirja. WSOY 2006

Vuorokaudellinen sarjakuvantekoa

Kaleva pysyi ajan tasalla ja kertoi aamulla mitä me tehtiin yöllä.

Upeahko suoritus.

Vielä muutama minuutti ennen yhdeksää tänä aamuna Riikka taisteli 24 sivuansa valmiiksi. Muita sitkeitä aamun tekijöitä olivat Miukki, joka hoiti raportonnin maailmalle ylivoimaisen hyvin, Papa, Markku, Oona ja tarkan ajoituksen mestari Anniina, joka toteutti urakkansa kunnianhimoisella lyijäriharmaasävytyylillä ja käytti lähes koko 24 tuntia. Jasmii ja Heidikin tekivät hommia loppuun asti.

24 sivun urakan toteutti 16 ihmistä:

Kekkonen Miukki
Lehmonen Markku
Mäkelä Mikko
Nurminen Emilia
Ojutkangas Elisa
Puhakka Mira-Pauliina
Pulkkinen Oona
Puumalainen Riikka
Rantala Sallamari
Rask Didu
Ritola Antti
Salminen Anniina
Siira Marja
Tulima Laura
Ulvila Sanna
Vuopala Kati

Kaiken kaikkiaan sivuja syntyi yli neljä sataa.

P.S.
Merkitsivät tapahtumakarttaan Limingan kohdalle valmis-merkin:

Voittajan on helppo heilutella

Koska Didu sai 24sarjiksensa jo valmiiksi, hän voi nyt viettää laatuaikaa rakkaittensa parissa.

Maratonluonteinen tapahtuma

24 tuntia sarjakuvaan osallistujien tulee täyttää kaavake, jossa järjestäjät vapautetaan vastuusta loukkaantumisien ynnä muiden psykoosien varalta. Kello kahdeksaan mennessä listalla on yksi kipeytyvä ranne ja yksi laastaria vaatinut piirustushiertymä. Kovaa touhua.

Työjärjestys

Tänään alkoi 24h comic tapahtuma, jonka tarkoituksena on vuorokaudessa luoda alusta loppuun 24 -sivuinen sarjakuva. Oonan työpöydältä löytyi valmis käsis. Voisi luulla Oonan huijaavan, mutta ei; Käsis on tehty kaksnelosen ensimmäisen tunnin aikana. Nyt on helppo edetä.

Elävä malli

Jostain kantautui toivomus, että elävää mallia voisi joskus piirtää vaatteet päällä. Mikäpäs siinä. Heidi löysikin garderoobistaan paljon värikkäitä asusteita. Annamme malleille haastavia asentoja, kuten: paholainen kurkistaa vessanpytystä keskiyöllä, vuoristorata tai elämää marsissa.

No mutta, Papa...

Joku taiteili auditoriossa pöydänkanteen. En se minä ollut, sanoo Papa, piirsin vain yhden viivan sen nenään.

ITE-retki

Sanna Ulvila taiteen jaloissa. Veistos Matti Lepistön.

Aamulla Erkki Pirtola näytti videoita suomalaisista ITE-taiteilijoista, ja se jo häkellytti. Sitten lähdimme kotiseutu/ITE-taideretkelle. Opastuksesta vastasivat Aino Lyytikäinen, Matti Ollikainen sekä mainio Karhun liikenteen kuski. Paavo J. Heinonen vastasi runonlausunnasta.

Poikkesimme Seppo Similän taidepihalla ja -kodissa Temmeksessä. Jatkoimme Raahen lähelle Matti Lepistön veistospuistoon. Taiteilija on hieno ihminen, joka kertoi veistostensa tekotekniikoista ja myös ajatuksista joista teokset ovat syntyneet. Opiskelijat tykkäs, väitän.

No, käytiin me Huitsin Nevadassakin, mutta kun sarjislinjalaiset ei juuri ryyppää, tuo osuus koski vain eräitä opettajia ja muutamaa taidelinjalaista. Ei edes limsaa ollu bussissa mutta kyllä kaljaa piti oikein erikseen käydä ostelemassa. Hohhoijaa.

Ja meren rannalla poikettiin. Siellä tuuli, mikä olikin asiallista, sillä sinne oli rakennettu tuulimyllyjä.

Keijjo

Oulun Urho

Ollikainen, Blomster ja Kekkosen nenä

Matti Ollikainen ja Kari Blomster muistelevat Oulun rotuaaria ja Matias Keskisen veistosta 17 vuoden takaa. Silloin oltiin rähmällään. Ei enää olla. Tai jos ollaan, niin ollaan siihen suuntaan mihin käsketään.

Erkki Pirtola ja Unnin lehmä

Erkki Pirtolan taiteilijahistoriaan kuuluu undergroundia ja sarjakuvapiirtämistä Kalervo Palsan kanssa. Erkki osaa arvostaa raikkautta kuvataiteessa. Sarjakuvan kentällä näyttää olevan sallittua ilmaista itseään vapaasti. Huomenna jatketaan ITE-taiteen parissa. Olisiko omakustanteet ja pienlehdet myös jonkinsorttista ITE-taidetta?

Ninjat

Ei täällä liikkuminen enää riskitöntä ole yöaikaan. Mitä olisi tapahtunut ellen olisi onnistunut pelottamaan hyökkääjiä salamavalolla.

Muuten hauskaa käydä työpaikalla kun ei ole töissä. Päivät vaan venyy pitkiksi. Toistaiseksi 24 tunnin sarjakuvaan ilmoittautui parikymmentä ihmistä.

Huomenna tulee Erkki Pirtola, mies joka ymmärtää ITE-taidetta. Todellinen taide on Itse Toteutettu Elämys -tyyppistä (muuhan on pyrkimystä miellyttää joko kriitikoita, kollegoita tai ostajia).

Keijjo

Keijjo tuli!

Keijjo on ollut virkavapaalla rakentamassa sarjakuvaopistoa nettiin. Keijjoa on kaipailtu, nyt Keijjo tuli! Muutenkin on tulossa mielenkiintoinen viikko. Huomenna tulee Erkki Pirtola ja illalla klo 18 auditoriossa on Kekkosen nenä. Keskiviikkona lähdetään bussiretkelle tuntemattomaan lähiseutuun ja perjantaina klo 9.00 alkaa 24 tunnin sarjakuvamaraton. Huh!

Eläytymistä

Iltapäivällä Tiitu Takalo esitteli työtään: sarjakuvaa, kuvituksia ja maalauksia. Tiitu näytti myös miten sarjakuvataiteilija eläytyy tunnelmiin ja tilanteisiin samalla kun piirtää. Kiitos, Tiitu tästä viikosta.

Jostain syystä tänä aamuna auditorio oli vain puoliksi täysi ja samalla puoliksi tyhjä. Kun on sovittu, että aamut aloitetaan auditoriossa, niin ne myös aloitetaan. Ja tekosyyksi ei kelpaa mikään väsymys.

Miukin varpaat

Miukki uskaltautuu vielä portaille paljasjaloin, vaikka on jo kovin vilpoisaa. Impivaaran pyörätuoliramppi oli jäätynyt niin liukkaaksi, että siihen meinasi kompastua ainakin minä, Tiitu, Elli ja Lukinin Hannu. Hannu repi irti rampin ja pelasti sarjakuvalinjalaiset enemmiltä ruhjeilta.

Digikuvausta

Valokuvaaja Vesa Ranta on käynyt parina keskiviikkona luennoimassa digikuvauksesta. (Tiesittehän, että Vesa Ranta tunnetaan myös Sentencedin rumpalina?) Kuvaustaidoista on hyötyä sarjakuvantekijälle. Säälin niitä jotka missasivat nämä opit. Olen sitä mieltä, että sarjakuvataiteilijan tulee olla kiinnostunut kaikista visuaalisen ja kerronnallisen taiteen muodoista, ei pelkästään sarjakuvasta.

Grrrrrr....

Luuranko ja Anna

Opiskelijoiden työskentelyä pitää häiritä heilumalla holtittomasti kameran kanssa. Joku voi suuttua, mutta mä en kysy lupaa kuvaamiseen. Tulevien sarjakuvamaailman tähtien täytyy tottua salamavalojen välkkeeseen.

Tiitu kertoo omasta työskentelystään aamupäivisin auditoriossa ja antaa samalla korvaamattomia ohjeita sarjakuvan tekemiseen. Muun ajan Tiitu käyttää henkilökohtaisen palautteen antamiseen. Joten kaivakaapa sarjakuvanäytteenne valmiiksi Tiitua varten.

Etelä-Suomen Sanomat –lehti järjestää kilpailun

Hetken kuluttua Lahti - vuorovaikutteinen sarjakuva

Kilpailijoiden tulee piirtää käsikirjoitukseen perustuen viisi osaa. Yhden osan julkaisukoko:
- leveys: kolme palstaa (140 mm)
- korkeus: 140 mm + 10 mm otsikko

Sarjakuva jatkuu osasta kuusi eteenpäin vuorovaikutteisen käsikirjoituksen perusteella, joka toteutetaan lukijaideoiden perusteella. Lehti valitsee käsikirjoituksen tekijän ja tekee kilpailun voittajan kanssa vähintään kymmenen osan jatkosopimuksen.

Kilpailutyöt tulee jättää 30.11. 2007 klo 12 mennessä osoitteeseen:
Etelä-Suomen Sanomat
Ilmarisentie 7
15200 Lahti
Kuoreen merkintä: Sarjakuvakilpailu

Kilpailutyöt jätetään nimimerkillä. Kuoressa tulee olla suljettu kirjekuori, josta löytyy tekijän/tekijäryhmän nimet ja yhteystiedot. Kilpailutöitä ei palauteta. Voittaja julkistetaan 14.12.2007.

Palkinnot: Kilpailun voittaja 1000€ (sisältää viiden osan julkaisuoikeuden) Kannustuspalkinto 250€. Julkaisupalkkio osasta kuusi eteenpäin on 200€ / osa, josta käsikirjoituksen osuus on 12%.

käsikirjoitus:

HETKEN KULUTTUA LAHTI
Osa 1
On uudenvuodenpäivä vuonna 2015. Suur-Lahden uusi Pormestari (sillä kunnan- ja kaupunginjohtajia ei enää ole) saapuu junalla Lahden upealle uudelle rautatieasemalle. Kuulutus: Hetken kuluttua Lahti. Hän on kotoisin Hollolasta (muistelee lapsuuden maisemaa) muttei ole käynyt Päijät-Hämeessä kymmeneen vuoteen. Asemalla on vastaanottokomitea, ja Pormestarille kouluajoilta tuttu toimittaja.Vastaanottokomitea toivottaa Pormestarin tervetulleeksi, samalla muistuttaen suurista odotuksista, joita häneen on kohdistettu. Näkyvillä on suuria ulkomainoksia: ”Suur-Lahti suureksi - edistyksen kehdoksi! ”Pormestari kiittää lämpimästä vastaanotosta, lupaa yrittää parhaansa ollakseen luottamuksen arvoinen ja kuunnella ihmisten toiveita ja huolia. Tämä kannanotto ei kuulosta kaikista vastaanottajista kovinkaan mukavalta. Henkilöitä: Pormestari on nuorekas, noin 40-vuotias mies. Elänyt viimeiset kymmenen vuotta Milanossa ulkoministeriön erikoistehtävissä. Jotakin yllättävää arkuutta hänessä on havaittavissa. Puhe on hienostunutta. Toimittaja on, kuinkas muutenkaan, hieman rähjäisen oloinen, pormestarin kanssa samanikäinen mies. Hänessä on ilmiselvää oveluutta ja häikäilemättömyyttä. Lisäksihän on kova tupakkamies, joka on vuonna 2015 suuri rikos. Vastaanottokomiteassa on tunnistettavissa Alipormestari,noin 50-vuotias tyylikäs nainen, jolle jääminen Pormestarikisassa kakkoseksi oli suuri pettymys, joka vielä kostetaan. Häikäilemätön teknokraatti, jossa ei ole hitustakaan empatiaa.

OSA 2
Pormestari on kävelyllä tutustumassa Lahden keskustaan. Keskustan arkkitehtuuri on ultramoderni. Henkilöautoja ei näy katukuvassa, vain takseja, polkupyöriä ja San Francisco -tyylisiä raitiovaunuja. Torin ilme on uudistunut, se on kuin jättimäinen etninen kirpputori. Torin keskellä on suuri lasinen koppi, joka on täynnä savua ja ihmisiä. Se on Suur-Lahden ainoa julkinen tila jossa saa tupakoida. Toimittajan Pormestari tunnistaa kopista. Pormestari näkee mustaihoisen, erittäin rotevan poliisin, joka on pysäyttänyt viime vuosituhannelta peräisin olevan henkilöauton. Autossa on iäkäs pariskunta. Poliisi kertoo hauskalla hämeen murteella, että yksityisautoilu on lähes kokonaan kielletty. Liikennekomisaario myöntää luvan vain erittäin merkittäville henkilöille tai erittäin painavilla perusteilla, sala-autoilijat työllistävätkin poliisia yli resurssien.

OSA 3
Pormestari jatkaa tutustumista kaupunkiin. Hän kävelee asuntoalueella, jossa on hienoja omakotitaloja ja tyylikkäitä kerrostaloja. Niiden piha-alueet ovat kauniin valkoisia, tekolumesta. Pihoilla leikkii, kauniisti puettuja lapsia. Tosin vuoden 2015 muoti tuntuu pormestarilta hieman liian räikeältä. Katsoessaan lapsia pormestari muistaa omaa lapsuuttaan, rakentamassa lumilinnaa isänsä kanssa rintamiestalon puutarhassa, oikeassa lumisateessa. Pormestari tulee selvästi niukkatuloisempien asuttamalle alueelle. Pihat ovat mustia ja kasvistoltaankin ankeita. Pihoilla on paljon etnisten ryhmien lapsia, leikeissä jotenkin ilottomampi sävy. Pormestari tulee hieman ränsistyneen omakotitalon luokse, ja huomaa itkevän naisen sekä kuistilla katselevat lapset. Pormestarin kysyessä mikä naisen mieltä painaa, nainen kertoo muistelevansa oman lapsuutensa valkoisia, onnellisia talvia. Sellaisen hän olisi halunnut tarjota omille lapsilleen. Sivummalla näemme jotenkin irvokkaan muovisen lumiukon.

OSA 4
On talvi. Pormestari on lähtenyt iltalenkille Pikku Vesijärven rantaan. Pikku-Vesijärvellä on ihmisiä luistelemassa. Luistinrata on muovista rakennettu kansi Pikku-Vesijärven lammen päälle. Lunta ei ole juuri nimeksikään muualla. Hän kiertää futuristiset ja massiiviset vesiurut. Rannalla näkyy isoja teollisuusrakennuksia ja moderneja vesimyllyjä. Iso Vesijärvi ei ole jäässä vaan ulapalla näkyy veneilijöitä. Pormestari pysähtyy Tiedemiehen luokse, joka on ottamassa vesinäytettä järvestä. Tiedemies kertoo Pormestarille kuinka vesiteollisuus on Lahden kannattavin teollisuuden ala. Puhtaasta vedestä ammennetaan vientiin vettä. Lahti on myös vedenpuhdistamoiden rakentamisen ja henkilöstön kouluttamisen maailmatason kärkeä.

Osa 5
Suur-Lahden hallituksen kokous. Pormestarin lisäksi tunnistamme tiedemiehen, alipormestarin ja sivummalla olevan toimittajan. Muina jäseninä pönäköitä lahtelaisia ja muutama muiden etnisten kulttuurien edustaja. Pormestari julistaa kokouksen, ensimmäisensä uudessa virassa, avatuksi. Avoimista ikkunoista kuuluu mielenosoittajien meteliä. Pormestari katsoo ikkunasta, ja näkee sekalaisen ryhmän, jota iso, tuttu poliisimme pitää aisoissa. Pormestari pyytää heitä puhumaan vuorotellen. Vanha mummo valittaa, että mistään ei saa enää suomalaista palvelua, oikealla suomen kielellä. Tuttu perheemme vaatii lapsiperheiden aseman parantamista. Joku intellektuelli on huolissaan hyttysten kuolemisesta sukupuuttoon, mitä hallitus aikoo tehdä? Ärhäkkä täti vaatii viinakortin käyttöönottoa jatkuvasti pahenevan päihdeongelman takia! Alipormestari läväyttää ikkunan kiinni: ”Aina nuo samat marisijat – meillä on tässä kokouksessa ihan toisen kokoluokan asiat käsittelyssä!”Pormestari jää miettimään ”tärkeitä asioitahan ne ovat nuokin, ihmisille...”

Tiitu tuli taloon

Tiitu ja Muuran pienlehti.

Tiitu Takalo tekee sarjakuvaa, lehtikuvituksia ja kuvataidetta. Tiitu rakastaa värejä. Ottakaa kaikki oppi irti tästä värikkäästä ihmisestä, kun se on täällä vain viikon. Ja palautelkaa Pauli Kallion käsikirjoitukseen tehtyjä sarjakuvia sitä mukaa kun niitä valmistuu.

Kyllä sinunkin rahasi joskus käyvät vähiin

Lahdessa näkyy paljon Limingan sarjakuvalinjaa käyneitä.
Tähänkin kuvaan on osunut seitsemän, eli enemmistö.

Sarjakuvamuistiinpanojen tekeminen kannattaa. Kun harjaantuu nopeasti ja ilmeikkäästi piirtämään tilanteita muistiin, kehittyy käsiala, jolla voi joskus paikata talouttaan.

Lahdessa Pertti 'Fingerpori' Jarla kertoi saavansa tiuhaan kyselyjä tehdä luentovisualisointeja. Hän on semmoista joutunut tekemään Sarasvuon hommissa, ja tullut firmojen tuntemaksi. Meiltä ei semmoista osata kysellä, eikä sarjakuvaopiskelijoilla ole kokemustakaan elinkeinoelämän tarpeista, mutta joskus voi tarjoutua tilaisuus antaa näyttöä, ja silloin on hyvä olla tuntumaa puuhaan.

Tehkää reportaaseja asioista: sattumuksista, retkistä, työsuorituksista, vaikka leivonnasta. Ja koittakaa symbolisoida jokin ilmiö "sarjakuvaksi". Esimerkiksi keksiä vertailukohteita ilmiölle auditoriouupumus.

Keijjo

Tehtäväsatoa

Sarjakuvaseinä vaihtaa väriä. Ripustushommissa Papa, Annukka ja Irini. Tehtäviä, sarjakuvia ja vaikka mielenilmauksia saa viedä omaehtoisesti myös sarjistelemalla-blogiin.

Teetetäänkö me niillä liikaa töitä?

Tällä viikolla on käsitelty perspektiiviä, piirrätetty kaupunkiseikkailua, ja päälle läpsähti vielä käsistyöpajatehtävä itseltään Pauli Kalliolta!
Siitä huolimatta uskon, että Sallamarin hetkellinen uupuminen työnsä ääreen johtuu enemmän vapaa-ajan vietosta...

Kokoa - pura - kokoa

Mea ja vesivärit

Saimme Pauli Kallion käsikirjoituksen piirrettäväksi. Kun yksi ryhmä on saanut sarjakuvat valmiiksi, toinen ryhmä purkaa ne takaisin käsikirjoituksiksi. Ja kolmas ryhmä tekee niistä taas sarjakuvia. Mielenkiintoinen projekti...

Ja huomenna Unni palaa Pietarin sarjakuvafestivaaleilta.

Nyt töihin, zombit

Zombit valtasivat viikonloppuna Oulun keskustan. Satapäisessä zombijoukossa sarjakuvalinjalaisia oli mukana parikymmentä. Välillä pelotti, sanoo Arto. Mutta maanantaina palataan turvalliseen arkeen ja opiskelemaan perspektiivioppia ja tekemään rästiin jääneitä värioppiharjoituksia.

Bongaatko tuttuja? http://www.youtube.com/watch?v=Hrv0UkmE8uw&NR=1