Joulupukki ei tuo lahjakkuutta
Henna Peltoperä on oikea lahjakkuus, jonka osaaminen perustuu rohkeuteen ja tekemiseen.Joitakin kehutaan lahjakkaiksi ja sekös hämärtää suhteellisuudentajun.
Nämä kehutut eivät ota huomioon että kaveri kehuu senkin takia että lahjakkaan loisteessa on hienoo peesata, kun ite ei sitte tarvii tehä mitään.
Mutta ennen kaikkea "lahjakkaat" ei tajua että maailmassa on samoilla valmiuksilla varustettuja ihmisiä 6,5 miljardia. Kukin on vain panostanut eri osa-alueille.
Useimmista "lahjakkaista" ja "lupauksista" ei tule mitään - ainakaan niistä, jotka unohtuu paistattelemaan tyhmien kavereidensa kehuissa ja jotka halveksivat opiskelua, tekemistä ja uuden kokeilua.
Että pysykää kouluissanne ja opiskelkaa varsinkin sitä mistä ette pidä (koska ette pidä juuri niistä asioista, joita ette vielä osaa). Teitä varten ei ole erikoisjärjestelyjä. Kukaan ei elätä teitä siksi että te osaisitte kyllä tehdä ihania sarjakuvia mutta ku ahistaa ja pitää silittää kissaa.
Näyttöä, perkele!
posted by Keijo Ahlqvist | 22:10
16 Comments:
Nyt kyl komppaan Kekeä satanolla, ja otan
sanoja takasin kun viime vuonna tuli
niin hanakasti jankattua vastaan tässä asiassa, nimenomaan ton kaiken uuden ja vastenmieliseltä
tuntuvankin suhteen.
Vasta nyt sen on alkanut huomaamaan kun on tehny viikokaupalla pitkää sarjista. Nyt tulee koko ajan erilaisia ongelmia
eteen, joita ei ole ennen joutunut ratkasemaan. Nosturiautojen, poliisiasemien ja paperisilppureiden
piirtämistä on tullut tähän asti välteltyä,
mutta nyt kun ne pitäisi oikeasti piirtää, onkin
sormi suussa.
Uuden ja odottamattoman tilanteen ratkomisesta tulee rankkaa kun on pitänyt jalat liian turvallisella maaperällä. :<
Lahjakkuus, mitä ikinä se onkaan, ei opeta mitään. Se ehkä antaa sen innostuksen tehdä asioita, mutta asiat pitää itse opetella osaakseen ne.
Eilen minun piti piirtää sarjiksen taustalle Turun Tuomiokirkko. Valokuvasta luntattua onnistuin riittävän hyvin, jotta sen pitäisi olla kaikille tunnistettava. Kuka pelkällä lahjakkuudella piirtää todellisen rakennuksen jossain määrin tunnistettavana, jos ei ole vaivautunut sitä katsomaan ja näin ollen tutkimaan?
Mä piirsin rakennukset siihen Liminkaesitteeseen yksinkertaisesti valokuvista läpi.
Mutta oon samaa mieltä tässä asiassa, ja huomautan että oon itekin joutunut kärsimään harjoittelun puutteesta - en ehkä siksi, etten olisi sitä tiedostanut, vaan siksi ettei vaan ole harjoitellut tarpeeksi.
Ja lukekaa niitä oikeita kirjoja kans!!
Ei ole mitää järkee opetella asioita, mistä ei itse pidä. Sitä vaan masentuu ja sitten ei jaksa tehdä mitään. Parasta on tehdä sellaisia asioita mitä osaa jo hyvin niin harjoittelun jälkeen osaa ne vielä paremmin.
Jos ei osaa piirtää jotain kirkkoo niin mitä väliä?! Hahmoista sarjakuvissa on kumminki kyse, right?
Ei ole mitää järkee opetella asioita, mistä ei itse pidä. Sitä vaan masentuu ja sitten ei jaksa tehdä mitään.
No jos ei halua kehittyä piirtäjänä ni on tuo ainakin takuuvarma tie taantumiseen.
Wrong.
Kannattaa lukea Macing Comicsin neljäs luku ajatuksella läpi. Taustoillakin on väliä, ellei sitten halua piirtää saippuaoopperaa.
Kyllä niitä "tylsiäkin" asioita kannattaa edes kokeilla, voipi käydä niin etteivät ne niin tylsiä sitten olekaan. Asioiden kokeilu ja monipuolisuus on tärkeää varsinkin silloin jos aikoo piirtää tosissaan.
Ton anonyymin on pakko olla provokaatio. Ei kukaan uskalla kirjoittaa tosissaan 'right' keijjon bloggaukseen ja kuvitella selviävänsä hengissä.
Huh mikä trollaus, vieläki sydän jyskyttää.
Tarkoituksella karrikoitu kirjoitus, jonka tarkoitus oli vain osoittaa oppimisen tärkeys, right?
Right right.
No jos ei halua kehittyä piirtäjänä ni on tuo ainakin takuuvarma tie taantumiseen.
Mä sanoin et kannattaa harjoitella sitä mitä parhaiten osaa. Mitä taantumista kehittyminen mukamas on? Turha mun on opetella rakennusten piirtämistä koska sarjakuvassa tärkeintä on hahmot. Jos jokin uskovaisten palvontapaikka on pakko saada taustalle niin käyttää valokuvia.
haha no toi ny viimeistää trolliutesi paljasti.
Ei ole mitään trolliutta. Ajatelkaa nyt vaikkapa Kiroilevaa siiliä tai Tassutellen sarjksia. Ei todellakaan ole mitään taustoja vain pelkkiä hahmoja.
Ajatellaanpa vaikka Moebiusta, Tex willeriä, Fingerporia, Asterixia, Aku Ankkaa, Hämähäkkimiestä, Akiraa, Ville Rannan blogia tai Anne Strengin koknaistuotantoa...
Kaikissa on kyse elävistä hahmoista elävässä maailmassa, josta ei tasan taatusti valokuvareferensseillä selviä.
Kysäisepäs Anonyymi huviksesi Milla Paloniemen mielipidettä asiasta; Kannattaako asioiden piirtämistä opetella, vai riittääkö että piirtää yhtä siiliä lopun elämäänsä?
Lahjakkuus on kykyä nähdä mikä toimii ja mikä ei.
Jos esimerkiksi sarjismuotoinen tarina tarvitsee hahmojen lisäksi maailman ollakseen mahdollisimman hyvä, lahjakas ei tyytyisi piirtämään puhuvia päitä.
Piirtäminen on ennen kaikkea tekniikkalaji, jossa kukaan ei ole synnynnäisesti hyvä. Siksi sitä on harjoiteltava, harjoiteltava ja harjoiteltava. Sen sijaan se, mitä piirtämällä ilmaisee vaatii lahjoja.
Näin minä sen ainakin ymmärrän.
Ei ne kaikki 6,5 miljardia oo lahjakkaita.
Ja niitä on vissiin jo reilusti enempi.
Ois kai se mahollista että ihan kaikista Limingan koulun käyneistä tulis "menestyviä" "taiteilijoita" (tai edes "menestyviä" "kuvantekijöitä") mutta en mää semmoseen vetoon omia rahojani sijoittais.
Semmosta maailmaa ei ookkaan, missä suurin osa porukasta ei ois hännystelijöitä ja turhia lortteja.
"Trollius" on nimi, joka esiintyy Aaro Hellaakosken runossa:
Trolliusten vasarat
Silmiäni takovat
Hei! Mies herää!
Kevät tekee terää
(siteeraa en enempää. Ku tuoki jo saatto mennä väärin.)
Jos oisit tuota mieltä, Paavo, väittäisit, että joillain on "lahjoitettu" huonommat perintötekijät, että ne ei ansaitsekaan samaa kuin parempansa vaan voivat saman tien ruveta palvelemaan lahjakkaita. Mutta kyllä ne on samat kaikilla. Eroa on sitte kuinka ihmiset pystyy mopilisoimaan valmiuksiaan. Kuinka niitä siihen rohkaistaan tai kuinka jotkut lannistetaan saamattomiksi lorteiksi.
Lähetä kommentti
<< Home