Muuten:
Timo Kähkönen kirjoitti Kvaakissa seuraavaa:
"Jos hyvä tekstaaja löytyisi (osaisi mukauttaa tyylinsä kuhunkin sarjaan, Mämmilä vaatii erilaista kuin Krampit), saattaisin jopa ottaa syndikaattini yhdeksi erottautumisen keinoksi laadukkaan käsintekstauksen. Nykyäänhän lähes kaikki tehdään koneella ja se on siinä mielessä hassua, että sarjakuva on muuten käsityötä alusta loppuun. Miksei siis tekstaaminenkin?
Hyvät käsintekstaajat, ilmoittautukaa!"
Muistakaa että fonttien käyttö on halveksittavaa. Jos kerran osaa piirtää, pitää osata myös tekstata. Jos osaa laulaa, perhana, osaa myös puhua.
"Jos hyvä tekstaaja löytyisi (osaisi mukauttaa tyylinsä kuhunkin sarjaan, Mämmilä vaatii erilaista kuin Krampit), saattaisin jopa ottaa syndikaattini yhdeksi erottautumisen keinoksi laadukkaan käsintekstauksen. Nykyäänhän lähes kaikki tehdään koneella ja se on siinä mielessä hassua, että sarjakuva on muuten käsityötä alusta loppuun. Miksei siis tekstaaminenkin?
Hyvät käsintekstaajat, ilmoittautukaa!"
Muistakaa että fonttien käyttö on halveksittavaa. Jos kerran osaa piirtää, pitää osata myös tekstata. Jos osaa laulaa, perhana, osaa myös puhua.
posted by Keijo Ahlqvist | 21:23
18 Comments:
"Muistakaa että fonttien käyttö on halveksittavaa."
Kannattaa myös muistaa, että fontti saattaa istua johonkin tyyliin. Mää synnytän dialogia kuvan kasvaessa ja siihenhän fontti ei istu niin työskentelyn saatikka tyylin vuoksi, mutta meitä on moneksi. Esimerkiksi Dilbertiin konefontti ei välttämättä ole lainkaan paha (vaikka amerikaksi tätä kai tekstataan?).
parhaiten/pahitne fontti iskee silmään Aku Ankassa, jolla kumminkin luulisi olevan varaa tekstauttaa sivunsa. Koneladonta on tietenkin nopeampaa, mutta silti... Vaihtaisivat sen Timesin sentään johonkin parempaan.
"Muistakaa että fonttien käyttö on halveksittavaa."
Paskanvitut. Kaipa sitten ruma piirrosjälkikin on halveksittavaa.
"Kaipa sitten ruma piirrosjälkikin on halveksittavaa."
No, ruma ja ruma. Esimerkiksi Hagelbergin Kova Länsi on "ruma", mutta tyyli istuu kirjaan mainiosti. Jos sarjakuvan verbaalinen ja visuaalinen ilme eivät tue toisiaan, voidaan tätä kai sitten halveksia.
Jos sarjakuvan verbaalinen ja visuaalinen ilme eivät tue toisiaan, voidaan tätä kai sitten halveksia.
No niinpä. Jos piirtojälki itsessään on siistiä, ja edellyttää siistiä fonttia, niin silloin käytetään siistiä fonttia.
En ymmärrä täysin Keijon suhtautumista tähän asiaan. Yhtäältä yllytetään tuottamaan kaikenmaailman kokeilevia reikäleipäsarjiksia yms. alternatiivia, (ja sitten tätä nettisarjakuvaa, joka toki on ilmainen ja hyvä levitystapa, mutta
myös jollain tavalla erkaantunut
sarjiksen perusolemuksesta, eli siitä, että ihmiset lopulta haluavat kokea sen lehtenä/kirjana, jonka voi lukea sohvalla raskaan työpäivän jälkeen), toisaalta dissataan muita nettiajan tuottamia uusia mahiksia,kuten siistiä digitalisoitua tekstausta.
Valmisfontithan ovat selkeitä, yhtä lailla alkujaan käsintekstattuja ja ennen kaikkea miellyttäviä lukea, ja lopulta soveltuvia sarjakuviin, joilla halutaan tavoittaa massalukijat. Niiden käyttö ei mielestäni ole yhtään sen epäoikeutetumpaa kuin viivottimen käyttö suoran viivan kopioimisessa tai kalliin piirtopöydän ja loputtomalla undo-toiminnolla varustetun vektorigrafiikkaohjelman käyttö siistin sarjakuvaruudun tuottamisessa.
Jos kerta tälle linkolalaiselle tee-se-kaikki-itse-linjalle lähdettäisiin, niin samaa logiikkaa hyödyntäen halveksittavaa on kai myös se, että kirjailija ei itse kirjoita käsin kirjojaan, tai se, että piirtäjä käyttää valmista paperia, valmista mustetta ja valmiita piirtovälineitä.
Onhan toki aina parempi, jos oma tekstaus on kyllin kelvollinen ko. hetkellä tehtävää sarjakuvaa varten. Ja siihenhän sitä pyritäänkin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Yhdyn edellisen kommenttiin: kuka neroperse alkaisi väsäämään käsin vektorityöhön "käsintehtyä tekstausta"? Sehän imee sarjiksesta mehut pihalle.
Vaikken tietokonejälkeä puolustavana ihmisenä saisi sanoa näin, tietokone mediana itsessään luo fontinkäytölle hyvät ja vankan pohjan: jos sillä pelleilee "yyyh, koetanpa nyt jotain übersuperaltsutaidehomojälkeä", kuka tahansa voisi sanoa "You fail!", hyvänä esimerkkinä Egmontin fantasiasarjakuvakilpailun voittaja. Osaamattomuus näkyy tietokonegrafiikassa kilometrien päähän, joten en yhtään ihmettele, miksi ko. mediaa dissataan, mutta juuri fontin käyttö luo jo asianmukaisuuden tuntua koko sarjakuvaan. Jos ei osaa värittää, kyllä mä jaksan antaa propsit siitä, ettei ole mennyt tekstaamaan käsin digityötänsä, kuten Keijon ihme räpellykset.
Sarjakuvassa teksti on kuvaa, fontti on vain ladelmaa joka ei ilmaise muuta kuin sisältönsä.
Mikael, niin kauan kun et usko tekstaamiseesi, kuinka voit olla tyytyväinen piirtämiseesi?
Köyhä, vivahteeton piirrosjälki on rumaa. Rutinoitunut, kaavojaan toistava leipäpiirtäjän siisti piirrosjälki on erityisen rumaa. Quentin Blake voisi opettaa Mikaeliakin piirtämään niin että jokainen viiva kertoo enemmän kuin jäykkä, pinttymiinsä juuttunut työtään vihaavan ammattilaisen ruutu.
Miksi Emppu ilkeilee ihmisille, kuin hallitsisi alan läpikotaisin? Sinähän et itse kestä palautetta vuoden tärkeimmästä harjoitushankkeesta, kun et näkynyt Maailmanhistorian palautetunneilla.
Sarjislinjalla on monta piirtäjää, joilla on kaikilla hyvin erilainen tapa ilmaista itseään piirtokerronnalla. Siistein tyyli ei todella ole ilmaisuvoimaisin. Kömpelönnäköisellä kuvalla Hanna välittää blogissaan tuhat kertaa enemmän sisältöä, tunnetta ja elämänkatsomusta kuin eräät omahyväisissä nyherryksissään. Ainoa mikä on varmaa: tekstata pitää osata niin että pitää omasta tekstauksestaan.
Ja se on yhtä nopeata kuin näpyttely, koska oikeesti kelvollisen kuplan laatimiseen koneella menee helvetisti aikaa.
Ettekö te todella NÄE kuinka säälittävästi sommiteltu fonttikupla hyppää silmille kuin koiranpaska lakanasta?
Ja mitä varten Miksu valitat kokeilevasta sarjakuvasta? Koko sarjakuva oli kokeilua syntyessään.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Koska ilkeileminen on helkutin paljon hauskempaa kuin homehtua auditoriassa aamuisin kuunnelle, mitä MUUT olisivat voineet tehdä heidän sarjiksensa paremmin? Yksinkertaisesti, mua ei kiinnosta muiden töiden kritiikki vaan mun oman, kai tässä sentään saa olla egoistinen? Mieluummin nukun tunnit kuin raahautuisin sinne.
Me emme sitten varmaankaan katso niin mustavalkoisesti kuin sinä: myös käsintekstattu kupla EI ole mikään tae sille, että se sopisi siihen. Esimerkiksi en voisi kuvitella, että esmes Anniinan juttuihin sopisi niinkään käsintekstattu jälki, koska se näyttäisi jotenkin...hutiloillulta, vaikka kuinka rautainen ammattilainen sen olisi tehnyt. Toki, on totta, että fontti plus tyyli on vitun vaikea saada yks yhteen, mutta se nyt on kosminen fakta myös käsintekstauksen saralla.
"Jee, tehdän leivänpalasista kokeilevaa sarjakuvaa"...siis kamoon. Henk. koht. minä pidän David Hockneystä ja hänen tavastaan tutkia itse tapaa, eikä eri tapoja. Odotin kurssilta jotain "jee, kokeillaan Flash-sarjiksii ja keinoja, miten perinteisestä sarjakuvasta saisi kokeilevaa PERINTEISEN SARJAKUVAN EHDOIN", en sitä, että väännetään paskaa purkista.
Sarjakuvassa teksti on kuvaa, fontti on vain ladelmaa joka ei ilmaise muuta kuin sisältönsä.
Mikael, niin kauan kun et usko tekstaamiseesi, kuinka voit olla tyytyväinen piirtämiseesi?
On selvää, että suhtaudumme asiaan alun alkajaankin eri tavoin. Itse näen kerronnallisen tekstin tyystin irrallisena osa-alueena, poikkeuksena ehkä ääniefektit, yms. kuvaan upotettu kirjoitus.
Minulle tärkeintä on ehdottomasti
luettavuus, eli se, että tekstiä
itsessään on miellyttävä lukea, ei
niinkään se, myötäileekö se nyt varmasti yksi yhteen piirtojälkeä.
Isommat sarjakuvat ovat useimmiten yhteistyötä, jossa yksi piirtää, toinen kirjoittaa, kolmas värittää ja neljäs tekstaa. Aivan yleinen käytäntö. Sinun jos kenen luulisi tällaisen työnjaon hyväksyvän.
Niihin sarjistyyleihin, joita itse opiskelen, sopivat valmiit
fontit varsin hyvin. Ja Disney-tyyppisessä sarjakuvassa se nyt on jo sääntökin.
Rutinoitunut, kaavojaan toistava leipäpiirtäjän siisti piirrosjälki on erityisen rumaa.
Mielipide tämäkin.
Quentin Blake voisi opettaa Mikaeliakin piirtämään niin että jokainen viiva kertoo enemmän kuin
jäykkä, pinttymiinsä juuttunut työtään vihaavan ammattilaisen ruutu.
Jos tätä työtä alkaa vihaamaan, on parempi lopettaa samantien ja vaihtaa alaa. Mutta voisipa tuota
kaveria vilkaista.
Sarjislinjalla on monta piirtäjää, joilla on kaikilla hyvin erilainen tapa ilmaista itseään piirtokerronnalla. Siistein tyyli ei todella ole ilmaisuvoimaisin. Kömpelönnäköisellä kuvalla Hanna välittää blogissaan tuhat kertaa enemmän sisältöä, tunnetta ja elämänkatsomusta kuin eräät omahyväisissä nyherryksissään.
Ainoa mikä on varmaa: tekstata pitää osata niin että pitää omasta
tekstauksestaan.
Ei tässä tietääkseni missään vaiheessa ollutkaan kysymys siitä millainen tyyli on paras tai ilmaisuvoimaisin. Itse satun arvostamaan sarjakuvassa määrättyä kurinalaisuutta, käsityötä josta paistaa läpi vaivalla hankitut taidot. Sellainen sarjakuva tuppaa myös edellyttämään sitä siistiä fonttia.
Ylimmässä postauksessa vaan piikitin, että jos fonttaus on automaattisesti halveksittavaa, niin paskasesti piirretty/kirjoitettu juttuko ei sitä yhtä automaattisesti ole?
Ettekö te todella NÄE kuinka säälittävästi sommiteltu fonttikupla hyppää silmille kuin koiranpaska lakanasta?
Kyllä sen useimmiten näkee. Fonttien käytössä onkin se hyvä puoli, että niitä voi siirrellä ja skaalata vaivattomasti loputtomiin.
Ja mitä varten Miksu valitat
kokeilevasta sarjakuvasta?
Valitan vähän, koska linjan doktriini suosii turhan yksisilmäisesti tällaista uudisraivaaja-taiteilijameininkiä, mutta samalla polkee ja vaikenee kaikenlaista kaupallisen sarjakuvan tekemiseen liittyvää (fontteja, oikeaa palkkaa edes vähän maksavia "luovuuden tappavia orjatyötehtaita", ulkomaille piirtämisen mahdollisuutta ylipäätään). Näin minä sen ainakin koen.
Joo, tappaahan se kaupallisuus ilman muuta kaiken luovuuden ja tekee kaikkea muutakin karmeaa Geneven sopimuksen vastaista, mutta tarviiko sarjiksen sitten lopulta olla aina omaa, luovaa ja uraa uurtavaa?
Olet Emppu ihan niin normi sarjisopiskelija, että muiden saama kritiikki koskee sinua vaikka kuinka monessa kohtaa.
Hmm.
Olet melkein yhtä epäkohtelias kuin minäkin. Siitä on se vaara, että alan kohta sortua ilmaisuni siistimiseen.
Muuten tämä on blogiksi värikäs foorumi ja Mikaelin viimeisimmät kommentit arvokkaita. Niihin vain sen verran, että tämä blogiviestintä on pelkistävää ja lyhyttä, joten paiskon asian kerrallaan.
Eläköön ääliörehellinen daide ja tyhjä kerjuukuppi! (aalkvistilainen sanonta)
Joskus fontti on sopivampi vaihtoehto kuin käsin kirjoitettu teksti. Niiden käyttämiseen ei ole olemassa mitään yksiselitteistä joko-tai -vastausta. (Kuten ei tekijänoikeusasioihinkaan.)
Äänitehosteiden kanssa voi kikkailla, mutta puhekuplien sisällä olevan tekstin olisi hyvä olla helposti luettavaa. Tekstiin ei ole tarkoituskaan kiinnittää huomiota, se luetaan ja kuullaan päässä.
Jos fontti toimii paremmin, miksei sitä saisi käyttää?
Ja ennen kuin mut leimataan rumia ja tylsiä fontteja puolustavaksi kaupallisuuden orjaksi joka vihaa käsin kirjoitettua tekstiä, niin todettakoon että olen itse käsin kirjoitetun kannalla. Ite vaan en harjoittelusta huolimatta saa vielä aikaan säädyllistä tekstiä, joten fontti on tullut valittua ihan siitä syystä.
No voi perseensuti. Leikatkaa tukka ja menkää töihin.
-Mörkö
...häh?
Me anonyymit muistetaan, että aina on olemassa joku vielä tyhmempi.
Vau. Kunnon blogishowdown: fontti vs. tekstaus, nettisarjis vs. painettu sarjis, artsifartsi vs. kaupallisuus, tietokonejälki vs. käsityö, impro vs. huoliteltu, Keijo vs. opiskelijat, sarjispiirtäjät vs. anonyymit työläiset...
Jäikö jotain pois?
Riitely on kivaa ja mikäs siihen on parempi kanava kuin vanha kunnon Internetti.
Ei vaiskaan, alan foorumeilla on suotavaa jauhaa asioista kunhan keskustelu pysyy asiallisena. Tai sitte me voidaan kaikki mennä töihin tai vaihtoehtoisesti ajaa itsemme kaljuksi ja mennä rauhoittumaan vuoren huipulle (tai Liminganjokeen) :P
Työ ja kaljuus eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.
Lähetä kommentti
<< Home