Suuntaamme Hesaan

Ville Paurola, omakuva 2006

Palauttelin realistisen piirtämisen kurssin töitä, ja tykkäsin kun ovat komeita. Kun ajattelee että suhteet on mittailtu ja sommittelut harkittu, ja silti jokainen erittäin omaperäinen.

Hoitelin tuota palauttelua törkeästi Essin käsikirjoituskurssin aikana. Anteeksi häiriö. Essin kurssin toinen vaihe alkoi, ja siellä katsottiin ja analysoitiin tanskalainen elokuva. Joistain opiskelijoista on vastenmielistä osallistua käsikirjoituskurssiin. Tämä johtunee siitä että he haluavat vain lukea tai katsoa valmiita viihdyttäviä teoksia. Se että tarinoiden kertominenkin vaatii tietoa ja osaamista tuntuu olevan tuskallista havaita - haluttaisiin vain alkaa piirtää ylhäältä vasemmalta ja katsoa mitä ruuduissa tapahtuu.

Pöh, odottakoon Villen kurssia. Hänhän opettaa improvisoimaan. Hih.

En saanut invertteriä vuokra-autoomme. Onkohan Helsinkiin vedetty sähköt että voisimme tehdä pienlehtiä festareilla...