7 veljekseen palautetta

7 veljeksen kritiikin niukkuus johtunee osin sen pituudesta - moni ei ole ehtinyt lukea sitä läpi. Raskaskin urakka se lienee, kun viskellään tyylistä ja näkökulmasta toiseen. Toistaiseksi valaisevin palaute tulee ystävältäni, keski-ikäiseltä ulkomailla asuvalta perheenäidiltä (lievästi muokattuna):

”7 veljestä! Ohhoh - siinähän pantiin tuulemaan. Olipa hauska nähdä veljekset vaikka minkälaisissa hahmoissa - oli mangapoikia, murhaajia, roolipelaajia, tietäjiä, kaikenkarvaisia olioita, kaljupäitä, sotilaita ja jopa tyttösiä, - voi hyvät hytyset on siinä mielikuvitus liikkeellä. Taisi välillä mennä vähän överiksikin. En ihan aina ymmärtänyt missä mennään. Eikä se kai ollut tarkoituskaan.

Siellä oli muutama piirtäjä ja kertoja, jotka olisivat minun puolestani voineet tehdä koko kirjan sarjakuvaksi ja jotkut olivat vain tylsiä. Joissakin tapauksissa tykkäsin piirustustyylistä, mutta en tarinasta, toisinaan taas toisinpäin - idea hyvä, mutta toteutus vähemmän kiinnostava.

Joiltakin puuttuu oma tyyli – minua hieman ärsyttää lainatavarat, mutta ajattelen, että eiväthän he ole mitään ammattilaisia, vaan juuri vasta harjoittelevat sarjakuvataidetta ja siksi ei pidä tuomita liian ankarasti. Ihmettelen vain, että joku joka osaa piirtää, käyttää kykynsä kopiotavaraan (luullee sitä vielä omakseen).

En ole vielä lukenut kirjaa ihan kokonaan. Minun täytyy tunnustaa, että en ihan ymmärrä noita kyrpä- ja onaniajuttuja - paljastanko sillä rajoittuneisuuteni? Minulla ei toki ole mitään sitä vastaan, että piirtäjä piirtää mitä haluaa, sukupuolielimiäkin, mutta ei sen tarvitse olla itsetarkoitus. Mitä merkillisempi sekoilujuttu, sen parempiko? Vaikka kyllä joissain ihan sekoiluissakin pidin piirustustyylistä. Pidin ehkä kuitenkin eniten niistä, joista ymmärsin edes jonkinlaisen juonen pätkän, vaikkei se millään tavalla seurannut itseään 7 veljestä kirjaa. Eikö se ollut tarkoitus? Eräänlainen uudenlainen kuvakulma vanhaan tarinaan? Tai pelkästään vaan inspiraation herättäminen? En jaksaisi lkuitenkaan lukea kirjaa, joka olisi pelkästään sekoilua ilman päätä tai häntää. Muutama sellainen sekoilukuva voi olla ihan hauskaa katsella, mutta yli 200 sivua sellaista olisi ollut vähän liikaa.

Siksi oli ihan kiva, että välillä oli sellaisia selkeitä, vähän seitsemää veljestä mukailevia juttuja mukana, että oli minullekin, vanhalle akalle, jotain. Joku toinen ehkä tykkäisi enemmän niistä tosi kreiseistä vedätyksistä.

Oli siellä joukossa kyllä tosi upeita piirtäjiä, joiden kynänjäljistä suorastaan nautti. Muistan, että kerran juttelimme tuosta manga piirtämisestä. Minun täytyy tunnustaa, että en pidä siitä tyylistä lainkaan, enkä myöskaan sellaisesta hempulatyttömäisestä piirtelytavasta, vaikka itse tarinat olisivatkin kivoja - sitten valitsisin ennemmin sen tyylin, jossa oli myös ne onaniapiirrokset, se oli kuitenkin ihan piristävän oman tyylinen ja vähän erilainen.”