Vuorossa PTH-Jannen kuvapäivis

Kun ihmisiin tutustuu puoli vuotta sisäoppilaitosoloissa, niihin tietysti kiintyy.

Mutta kun sitten niitten sarjakuvapäiväkirjoja saa luettavakseen, niitä alkaa kunnioittaa hillittömästi. Pääsee kurkistamaan toisen näkökulmasta yhteistä ympäristöä ja huomaa valtavasti sellaista mitä ei itse ole hoksannut. Huomaa hienotunteisuutta ja herkkyyttä.

Tietysti se että VilleP ähkii rummutuspelissä pitää merkitä muistiin. Ja se että Virvan rastoissa on punaista.