Oulun manga- ja animeseminaari

Paju ja huilu - japanilaisen kauhun ulottuvuudet -viikonloppu onnistui taas edustavasti.

Jari Lehtinen on seminaarien tähti. Hän saa aiheen kuin aiheen hehkumaan. Ei minua japanilainen pop kiinnostanut ennen Lehtisen luentoa, nyt ymmärrän sitä syvällisesti. Ja tv-sarjoja. Ja gosurori-kulttuuria eli goottilolita-ilmiötä, josta taas kertoi Rinna Mäkinen. Kaikki liittyy kaikkeen, joten vieraantuneiden japsiskidien muodista oppii filosofiaa ja poliittista historiaa. Kendo-näytös elähdytti niin ikään, Musashini lukeneena. Harrastajat olivat valmistautuneet esittämään lajin mainiosti, kuten eilen aikido-väki. Janne Kemppi kertoi mangan ja animen tekijän ankeasta ammatista. Tietävätpähän lapset että ei kannata mennä Japaniin opiskelemaan aihetta vaikka pääsisikin. Luentoja oli päällekkäin salissa ja studiossa. Kaikki olisi kiinnostanut, mutta viihtyipä näinkin. Ei ahistanut Oulu.

Vain Limingan taidekoulun sarjakuvalinjan opettajan pitäisi Omaken yhdyshenkilön mukaan skarpata, sillä sovittu sarjakuvatyöpaja meinasi kaatua kun ope ei saanut opiskelijoita sopimaan asioista. Opiskelijat taas valittivat ettei heihin oteta yhteyttä. Ei helvetti opettajan tehtävä ole käydä asuntolassa juoksemassa viestejä (kun luokkaan ei tulla eikä puhelimeen vastata).

Selittelyjä, selittelyjä, syy on minun (koska en tee kuin 16 tuntia vuorokaudessa tappavaa työtä). Paja toteutui, kun sairastuneen vetäjän tilalle ilmoittautui tasokas tuuraaja. Hyvä että tuli sekin selväksi, Keijo Ahlqvist ei enää hoida sarjakuvalinjalaisten asioita muiden tahojen suuntaan, vaan noudattaa tulevaisuudessa työaikaa. Tulevissa tarpeissanne kääntykää kansanopiston hallinnon puoleen.