Ei pitäisi kritisoida
Kurkistamme Tuberkuloosin kassiin. Tämä on hyvä kassi, Ellu, täällä velloo eletty elämä.Eväskarkeissasi maistuisi vähemmän tupakka jos kääntäisit laukun kuukausittain nurin.
Roju sanoi oikein, kun neuvoi olemaan huomauttelematta virheistä opetustoiminnassa. Virheitä sorkkimalla minullekin kieliä opetettiin, enkä osaa lausettakaan saksaa vaikka opiskelin kaheksan vuotta. Kuka viitsisi jatkaa harrastusta josta saa lannistavaa palautetta? Myös maalauksenopettaja Lukin osaa luetella joka taulusta ansioita ennen kuin rupeaa löytämään parannuskeinoja. Ville Ranta ja Petteri Tikkanen ovat lempeitä ja rakentavia opettajia.
Mutta ei Keijjo. En minä tiedä miten sanotaan epälannistavasti ettei jokin toimi. En saatana aina jaksa jankuttaa, että tämä on hyvä mutta olisi vielä parempi jos viitsisit tarkistaa mallista minkämuotoisena silmä näkyy sivusta. Minä en jaksa teeskennellä – se on valehtelua. Kun tykkään, kehun. Ja sanon ilman maireaa virnettä jos näen virheitä.
Mun naamaa kramppaa jos pitää hymyillä.
posted by Keijo Ahlqvist | 21:01
8 Comments:
Minä arvostan kyllä kritiikkiä, Keijjo, kuten taisin mainitakin. Enkä suuttunut sinulle tai mitään muutakaan tyhmää, minua vaan häikkäsi se etten tajunnut mitä kohtaa kuvani asennosta tarkoitit. Käsivarsia, selkää vaiko hartioita? Vai kokonaisuutta?
(enkä tietenkään kehannu kysyä etten vaikuttais jälkeenjääneeltä.)
Ja kiinnitän tästä lähtien huomiota silmiin :)
Mussukka <3
No, pelkillä ilmeillä kommunikointi saattaa jättää epätoivon valtaan.
Mä arvostan suuresti niitä, jotka sanovat suoraan jos joku ei toimi. Sillä sillon tietää, että jos siltä ihmiseltä sitten kuulee että joku toimii, niin tietää että se myös tarkoittaa sitä.
Pelkkä "ihan kiva" ja "jatka samaan malliin" ei ainakaan mua laita kehittymään ja kokeilemaan uutta.
Tottakai positiivistä palautetta tarvitsee, että jaksaa mutta ei sitä elä pelkästään sillä.
Jeps, suoraan pitää vaan sanoa, jos joku mättää. Kehuja silloin kun niitä joskus oikeasti ansaitsee.
Monet ottavat usein arvostelusta itseensä, vaikka kritiikki kohdistuu ensisijaisesti itse teokseen, eikä tekijään.
Sarjispiirtäjän on syytä totutella kritiikkiin, jos meinaa pärjätä tosi isojen poikien/tyttöjen kentällä, jossa tuotokset usein kulkevat art directorien ja sarjistoimittajien armottoman punakynäseulan läpi ennen lopullista hyväksyntää.
Mutta asioita voi silti sanoa suoraankin ainakin kahdella tavalla. On täysin mahdollista olla suora, kriitiinen, teeskentelemätön ja rehellinen, mutta silti ystävällinen, kunnioittava ja kohtelias.
Vittumaisuus ei ole sama asia kuin rehellisyys ja tahdikkuus ei ole sama asia kuin teeskentely. Ja ihminen voi olla sekä kohtelias että rehellinen yhtä aikaa.
Ei voi valita. Tarjonta ei kohtaa kysyntää.
Opettaja ei haukkunut mutta jos joku oli pahasti pielessä niin sen tiesi kommentista:" Ihan hyvä mutta jotenkin sarjakuvamainen" l. pahin haukkumasana?
Ehkä pulma on siinä että suomen kielen sana kritiikki kuulostaa pelkästään negatiivisen palautteen antamiselta. Helposti sitten käsittää kritiikin niin ja antaa vaan negatiivista palautetta. Ja se ei kannusta jatkamaan, yrittämään uudestaan ja parantamaan. Perskoulussa menee tuo virheiden hakeminen niin veriin mutta ei se minusta taiteeseen sovi.
Lähetä kommentti
<< Home